Namu on kuitenkin valloittanut kaikkien sydämet eikä ole epäilystäkään, etteikö tämä "mölymakkara" olisi oiva harrastuskaveri <3 <3. Olen myös moneen kertaan vuoden aikana pohtinut oliko sittenkään Violan kannalta oikein ottaa toinen koira perheeseen. Kaksikko on kuitenkin vuoden kuluessa hitsautunut yhteen ja nykyään Viola taitaa olla melko onnellinen siitä, että hänellä on Namu.
lauantai 9. tammikuuta 2016
Talven ihmemaa
Namu on kuitenkin valloittanut kaikkien sydämet eikä ole epäilystäkään, etteikö tämä "mölymakkara" olisi oiva harrastuskaveri <3 <3. Olen myös moneen kertaan vuoden aikana pohtinut oliko sittenkään Violan kannalta oikein ottaa toinen koira perheeseen. Kaksikko on kuitenkin vuoden kuluessa hitsautunut yhteen ja nykyään Viola taitaa olla melko onnellinen siitä, että hänellä on Namu.
lauantai 2. tammikuuta 2016
Vuoden vaihteen aksat
Joulut ja uudet vuodet on juhlittu ja aika mukavalta tuntuu taas palata arkeen. Namu selvisi uudestavuodesta hienosti, eikä oikeastaan huomannutkaan paukkuja. Keksimme hänelle jälleen uuden, kuvaavan lempinimen - Hulda Huoleton.
Hulda Huoleton on tällä viikolla ollut kahdesti agihallilla :D Tiistaina työstettiin keinua. Tehtiin laskettua keinua kokonaisuudessaan sekä harjoitusta, jossa Namu sai itse paukuttaa etutassuillaan keinua. Tänään tehtiin ekaa kertaa A-estettä ja lisäksi otettiin pussia ja keppejä. A oli madallettuna enkä vaatinut mitään, vaan tarkoitus oli vaan saada Namu innostumaan esteestä ja reippaasti hän sille menikin, kun sai jutun juonesta kiinni. Erityisen iloinen olen siitä, että Namu ei välittänyt viereisellä kentällä treenaavasta koirakosta. Olemme joka kerta sattuneet hallille niin, että siellä ei ole ollut muita ja siksi jännitin miten käy kun häiriötä onkin yht'äkkiä enemmän. Mutta taas minun superhaukku yllätti iloisesti ja keskittyi asiaan oikein hienosti. Alla tämän päivän treeneistä pieni videotaltiointi.
Me Namun kanssa ollaan kovin mietitty jatketaanko blogia vaikka hänen pentuvuotensa ovatkin jo aivan kohta ohi, sillä hän täyttää ensiviikolla vuoden. Tultiin siihen tulokseen, että jos vaan aika riittää niin yritän ehtiä tänne silti taltioimaan jatkossakin Namun ja kaverusten touhuja, koska niihin on niin kiva palata myöhemmin :D Mutta uusi nimi me jokatapauksessa blogille tarvitaan, löytyykö ehdotuksia?
Hulda Huoleton on tällä viikolla ollut kahdesti agihallilla :D Tiistaina työstettiin keinua. Tehtiin laskettua keinua kokonaisuudessaan sekä harjoitusta, jossa Namu sai itse paukuttaa etutassuillaan keinua. Tänään tehtiin ekaa kertaa A-estettä ja lisäksi otettiin pussia ja keppejä. A oli madallettuna enkä vaatinut mitään, vaan tarkoitus oli vaan saada Namu innostumaan esteestä ja reippaasti hän sille menikin, kun sai jutun juonesta kiinni. Erityisen iloinen olen siitä, että Namu ei välittänyt viereisellä kentällä treenaavasta koirakosta. Olemme joka kerta sattuneet hallille niin, että siellä ei ole ollut muita ja siksi jännitin miten käy kun häiriötä onkin yht'äkkiä enemmän. Mutta taas minun superhaukku yllätti iloisesti ja keskittyi asiaan oikein hienosti. Alla tämän päivän treeneistä pieni videotaltiointi.
Me Namun kanssa ollaan kovin mietitty jatketaanko blogia vaikka hänen pentuvuotensa ovatkin jo aivan kohta ohi, sillä hän täyttää ensiviikolla vuoden. Tultiin siihen tulokseen, että jos vaan aika riittää niin yritän ehtiä tänne silti taltioimaan jatkossakin Namun ja kaverusten touhuja, koska niihin on niin kiva palata myöhemmin :D Mutta uusi nimi me jokatapauksessa blogille tarvitaan, löytyykö ehdotuksia?
Kaikille iloista alkavaa uutta vuotta 2016!
lauantai 19. joulukuuta 2015
Kesä talven keskellä
Joulu on täällä ihan kohta ja me ollaan päästy aika hyvin joulun tunnelmaan, vaikka lunta ei olekkaan ja kelit on kuin kesäkuussa. Saksanpaimenkoiran muotista saatiin kätevästi tehtyä belgimuotti kun vähän suoristettiin selkälinjaa ;) Tietysti suomenlapinkoirakin piti saada piparkakkutalon pihalle, joten lyhensin jalkoja ja käänsin hännän kippuralle ja kyllähän siitä lappalaisen näköinen tulikin.
Namu on ottanut melko rennosti jouluun valmistautumisen. Pyhien aikana
yritetään ehtiä hallille useammin, jotta saataisiin kaikki esteet
haltuun ja lunastettua alkuvuodesta agilityn puolella ryhmäpaikka. Hakua jatketaan ehdottomasti myöskin ja mennään varmaan taas Koirataidon kurssille keväällä.
Lunta ei ole mutta tänään saatiin nauttia ihanasta auringosta, jonka avulla sain koiruuksista aika kivoja kuvia. Viola on tehty poseraamiseen ja hänet voi vaan asettaa johonkin ja hän pistää parastaan. Hieman toisin on Namun laita mutta kyllä me lopuksi pari kivaa otosta hänestäkin saatiin. Harmi, että molemmilla näkyi etutassuissa vielä tipan jäljiltä rumat luukut. Joitain kuvia kokeilin muokata kun löysin helpon ja kivan ohjelman: http://www.picmonkey.com/
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
Haku on hauskaa!
Namusta on salaa kehittynyt melko pätevä hakukoira. Itsenäisyyspäivää vietettiin Koirataidon hakukurssin viimeisissä ohjatuissa treeneissä. Lähdin Vehmaalta ajelemaan treeneihin, kun vettä satoi ja tuuli pauhasi lujaa ja siinä tulin miettineeksi, että kyllä täytyy ihmisen hullu olla, että vapaaehtoisesti tälläistä harrastaa ja maksaa vielä siitä. Sää ei ollut treenipaikalla kuitenkaan ollenkaan huono ja meillä oli ihan huippukivaa hakuilua :D
Tehtiin etsintäharjoitus, jossa käteen annettiin kartta alueesta, jonne oli piilotettu kaksi maalimiestä. Etsintä tehtiin pareittain, jolloin toinen sai toimia kartan lukijana. Harjoitus oli todella hyödyllinen, koska myöskään itsellä ei ollut hajuakaan missä maalimiehet ovat. Huomasin, miten vaikea oli luottaa koiraan ja siihen, että osaa tulkita sen eleitä oikein. Lisähaasteena oli tuulen suunnan tulkinta, joka on yllättävän hankalaa välillä, ainakin minulle.
Löysimme Namun kanssa helposti molemmat maalimiehet ja oikein yllätyin iloisesti miten taitava hän oli. Namu etenee metsässä kevyesti ja saatiin nopein aikakin. Tosin asiaan vaikutti myös se, että Namulla käytettiin suorapalkkaa, jolloin ilmaisuihin ei kulunut aikaa ;) Alla kuva harjoituksesta, johon on tähdellä merkitty Namun löytämät "ukot". Tuuli tuli ensin selvästi oikealta, mutta edetessä tuuli tulikin selvästi pellon puolelta metsään. Itse tarvitsen selvästi harjoitusta tuulen suunnan tulkintaan ja sen vaikutuksen arviointiin sekä kartanlukutaitoon.
Tänään hakuiltiin Vehmaalla, jossa Namu sai etsiä aamupalansa tutuilta ukoilta metsästä. Erityisen hyvin harjoitus onnistui ensimmäisen maalimiehen kohdalla, joka oli piilossa melko kaukana keskilinjalta. Namu malttoi irrota tarpeeksi syvälle vaikkei saanut minuun enää näköyhtettä ja löysi hienosti!
Yritin ottaa vauhdikkaita hakukuvia mutta Namu oli vähän liiankin vauhdikas ja kuvien ottaminen osoittautui mahdottomaksi. Onnistuneita kuvia sain vain jälkitunnelmista.
Tehtiin etsintäharjoitus, jossa käteen annettiin kartta alueesta, jonne oli piilotettu kaksi maalimiestä. Etsintä tehtiin pareittain, jolloin toinen sai toimia kartan lukijana. Harjoitus oli todella hyödyllinen, koska myöskään itsellä ei ollut hajuakaan missä maalimiehet ovat. Huomasin, miten vaikea oli luottaa koiraan ja siihen, että osaa tulkita sen eleitä oikein. Lisähaasteena oli tuulen suunnan tulkinta, joka on yllättävän hankalaa välillä, ainakin minulle.
Löysimme Namun kanssa helposti molemmat maalimiehet ja oikein yllätyin iloisesti miten taitava hän oli. Namu etenee metsässä kevyesti ja saatiin nopein aikakin. Tosin asiaan vaikutti myös se, että Namulla käytettiin suorapalkkaa, jolloin ilmaisuihin ei kulunut aikaa ;) Alla kuva harjoituksesta, johon on tähdellä merkitty Namun löytämät "ukot". Tuuli tuli ensin selvästi oikealta, mutta edetessä tuuli tulikin selvästi pellon puolelta metsään. Itse tarvitsen selvästi harjoitusta tuulen suunnan tulkintaan ja sen vaikutuksen arviointiin sekä kartanlukutaitoon.
Tänään hakuiltiin Vehmaalla, jossa Namu sai etsiä aamupalansa tutuilta ukoilta metsästä. Erityisen hyvin harjoitus onnistui ensimmäisen maalimiehen kohdalla, joka oli piilossa melko kaukana keskilinjalta. Namu malttoi irrota tarpeeksi syvälle vaikkei saanut minuun enää näköyhtettä ja löysi hienosti!
Yritin ottaa vauhdikkaita hakukuvia mutta Namu oli vähän liiankin vauhdikas ja kuvien ottaminen osoittautui mahdottomaksi. Onnistuneita kuvia sain vain jälkitunnelmista.
Vihdoin saatiin pieni ripaus lunta! |
Namun tykkää olla sylkyssä ja avustettuna osaa melkein jo loikata itse syliin |
lauantai 5. joulukuuta 2015
Huono ja hyvä onni onnettomuudessa
Meillä on huonoja kokemuksia takana enkä edes ole halunnut niistä kirjoittaa ennen kuin nyt, kun tiedän, että selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Vajaat pari viikkoa sitten viikko lähti käyntiin niin, että koirat olivat hajoittaneet yksinollessaan ruokakipponsa. Viola oli saanut siruista ison haavan anturaansa ja maanantai-ilta meni siis sen tiimoilta Tuhatjalan päivystyksessä. Jalkaan laitettiin kolme tikkiä ja vain pakolliset asioimiset ulkona sallittiin kunnes tikit saataisiin pois.
Sen viikon Torstaina ajattelin, että miten oikein selvitään seuraavat kymmen päivää, koska Violalla viritti niin kovaa. Perjantaina koirat olivat päässeet Violalle määrättyihin kipulääkkeisiin käsiksi (vaikka niitten piti olla kaapissa turvassa!) ja olivat syöneet luultavasti noin 15 tablettia. Ja taas mentiin ja lujaa, tällä kertaa Turun Eläinsairaalaan päivystykseen.
Viola on siis nykyään aivan mahdoton ja varastaa kaiken minkä saa. Tämä on steriloinnin sekä epilepsialääkityksen jälkeen ilmennyt ongelma. Kaveri on siis käyttänyt kaiken kertyneen energiansa saadakseen kipulääkkeet, joita useimmat koirat eivät lähestyisi vahingossakaan.
Molempia hoidettiin nesteytyksellä ja molemmilta otettiin verikokeet, joissa huomattiin, että Violalla yksi maksa-arvoista oli kohonnut. Maksa-arvojen nousun olisi voinut aiheuttaa myös Violan epilepsialääkitys. Tällä viikolla olimme kontrollissa ja huojentuneena voin todeta, että arvot olivat laskeneet ja lisäksi haava oli parantunut ja saimme tikit pois.
Otimme opiksemme ja kaverukset saivat pysyvän porttikiellon keittiööön. Viola on asiasta tuohtunut, mutta tällä hetkellä onnensa kukkuloilla kun saa taas juosta vapaana :)
Sen viikon Torstaina ajattelin, että miten oikein selvitään seuraavat kymmen päivää, koska Violalla viritti niin kovaa. Perjantaina koirat olivat päässeet Violalle määrättyihin kipulääkkeisiin käsiksi (vaikka niitten piti olla kaapissa turvassa!) ja olivat syöneet luultavasti noin 15 tablettia. Ja taas mentiin ja lujaa, tällä kertaa Turun Eläinsairaalaan päivystykseen.
Viola on siis nykyään aivan mahdoton ja varastaa kaiken minkä saa. Tämä on steriloinnin sekä epilepsialääkityksen jälkeen ilmennyt ongelma. Kaveri on siis käyttänyt kaiken kertyneen energiansa saadakseen kipulääkkeet, joita useimmat koirat eivät lähestyisi vahingossakaan.
Molempia hoidettiin nesteytyksellä ja molemmilta otettiin verikokeet, joissa huomattiin, että Violalla yksi maksa-arvoista oli kohonnut. Maksa-arvojen nousun olisi voinut aiheuttaa myös Violan epilepsialääkitys. Tällä viikolla olimme kontrollissa ja huojentuneena voin todeta, että arvot olivat laskeneet ja lisäksi haava oli parantunut ja saimme tikit pois.
Otimme opiksemme ja kaverukset saivat pysyvän porttikiellon keittiööön. Viola on asiasta tuohtunut, mutta tällä hetkellä onnensa kukkuloilla kun saa taas juosta vapaana :)
lauantai 14. marraskuuta 2015
Loistava jengi
Pimeä syksy on täällä ja lenkille on miltein mahdotonta ehtiä ennen pimeää. Jotta mustat karvaturrit erottaisi pimeästä heille hankittiin hienot pinkit heijastinhuivit, tietty samanlaiset. Lisäksi Namulle ostin jo aikaisemmin Orbiloc valon, joka on ollut todella hyvä. Valo ajaa erityisesti paikkansa hakutreeneissä, jossa koiran menoa on helppo seurata kirkkaan valon avulla.
Namun hakuharrastus etenee pikkuhiljaa. Namu uppoaa lähetyksestä metsään todella hyvin ja suoraan mutta maalimiehen löydettyään hän on edellenkin hiukan epävarma ja tarvitsee minut taustatueksi. Vaikka hänestä ei hakukoiraa tulisikaan niin harjoitukset tekevät hänelle kyllä niin hyvää. Nyt meidän tarvitsisi löytää myös viikoittain aikaa säännölliselle agiharjoittelulle, että taidot kertyisivät niin että voidaan ottaa alkuvuodesta ryhmäpaikka vastaan.
Violalle kuuluu hyvää, kohtaukset ovat pysyneet poissa ja tällä viikolla oivalsin, että epämääräisiä ihottumiakaan ei ole ollut. Tämän uskon johtuvan siitä, että saatiin vihdoin hänelle sopiva ruoka, joka on siis Britin venison & potato. Toimiva lääke lähestyvää kaamosta vastaan on pehmoinen Viola, joka painautuu lähellle ja halaa lujaa <3 Ja toisaalta myös Namu, joka koko ajan touhottaa ja hölmöilee.
Kaverukset ovat olleet evakossa maalla kun olen tehnyt niin pitkiä päiviä töissä. Todella hienoa, että sellainen paikka löytyy minne heidät voi välillä viedä hoitoon. Tässä kuvia viikon takaa, kun Namu pääsi vanhan rouvan kanssa peltolenkille.
Taikalta löytyi jengiin sopiva huivi jo ennestään :D |
Namun hakuharrastus etenee pikkuhiljaa. Namu uppoaa lähetyksestä metsään todella hyvin ja suoraan mutta maalimiehen löydettyään hän on edellenkin hiukan epävarma ja tarvitsee minut taustatueksi. Vaikka hänestä ei hakukoiraa tulisikaan niin harjoitukset tekevät hänelle kyllä niin hyvää. Nyt meidän tarvitsisi löytää myös viikoittain aikaa säännölliselle agiharjoittelulle, että taidot kertyisivät niin että voidaan ottaa alkuvuodesta ryhmäpaikka vastaan.
Violalle kuuluu hyvää, kohtaukset ovat pysyneet poissa ja tällä viikolla oivalsin, että epämääräisiä ihottumiakaan ei ole ollut. Tämän uskon johtuvan siitä, että saatiin vihdoin hänelle sopiva ruoka, joka on siis Britin venison & potato. Toimiva lääke lähestyvää kaamosta vastaan on pehmoinen Viola, joka painautuu lähellle ja halaa lujaa <3 Ja toisaalta myös Namu, joka koko ajan touhottaa ja hölmöilee.
Kaverukset ovat olleet evakossa maalla kun olen tehnyt niin pitkiä päiviä töissä. Todella hienoa, että sellainen paikka löytyy minne heidät voi välillä viedä hoitoon. Tässä kuvia viikon takaa, kun Namu pääsi vanhan rouvan kanssa peltolenkille.
Namu on vaanimisen mestari |
Kehonhallinnassa on vielä kehitettävää ;) |
maanantai 26. lokakuuta 2015
Liebster award -haaste

Säänöt ovat seuraavat:
1. Kiitä sinut nimennyttä blogaajaa ja linkitä hänen bloginsa. 2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille
1. Mikä on parasta koiran omistamisessa?
Vaikea sanoa yhtä asiaa mutta tämä tuli ensimmäisenä mieleen: Koiran omistaja ei ole koskaan yksin tai vailla mielekästä tekemistä.
2. Mitkä ovat koirasi parhaat ja huonommat puolet?
Namun parhaita puolia ovat ahneus ja hyvä taistelutahto ja huonoin puoli ehkä voimakas äänen käyttö. Violan paras puoli on hänen suuri ja rakastettava persoona ja huonoin puoli on pidättyväisyys.
3. Jos nyt olisit ottamassa ensimmäistä koiraasi, päätyisitkö samaan rotuun? Miksi?
Luultavasti kyllä olisin edelleenkin niin hullu. Koska Belgit sopivat melkeinpä lajiin kuin lajiin. Ne ovat kauniita, herkkiä ja haastavia.
4. Kuinka paljon ulkoilet koirasi kanssa päivittäin?
Yksi pidempi lenkki, joka yleensä on keskimäärin tunnin ja aamulla, iltapäivällä ja illalla lyhyemmät tarpeilla asioinnit.
5. Mitkä ovat olleet suurimmat haasteesi koirasi kanssa?
Violalla hänen arkuus ja vietittömyys. Koiraa on vaikea viedä esteitten yli jos ei ole työkaluja. Namun haasteet liittyvät vireen hallintaan ja äänen vaimentamiseen mutta työkaluja kyllä löytyy :D
6. Mikä on ollut suurin saavutuksesi koirasi kanssa?
Suuria palkintoja ei ole kummallekkaan kertynyt, Namun kanssa arki on täynnä pieniä voittoja kun hän kokoajan hallitsee itseään paremmin. Tulevaisuudessa hän varmasti loistaa jossakin lajissa :) Viola on ehdottomasti maailman paras halinalle ja ansaitsisi vuoden kotikoira palkinnon, jos sellaisia jaettaisiin.
Kävin ratsastamassa paikassa, jossa tallikoirana oli belgianpaimenkoira. Silloin ajatellin, että tuollainen olisi hienoa saada joskus.
8. Millaiselle ihmiselle suosittelisit koirasi rotua?
Aktiiviselle ja kärsivälliselle ihmiselle, joka nauttii haasteista.
9. Onko koirassasi jotain mitä haluaisit siinä muuttaa?
Kyllä vaan paljonkin, mutta jos koira olisi täydellinen en oppisi heiltä läheskään niin paljon. Taika, joka on puoliksi minun, hipoo täydellisyyttä mutta omaa myös pieniä puutteita.
10. Mitä koirasi syö?
Molemmat syövät Britin nappulaa sekä Yrjölän puuroa milloin minkäkin lihan kanssa.
11. Onko koirallasi ollut terveydellisiä ongelmia? Mitä?
Violalla on ollut jonkun verrankin ongelmia, joista huomattavin on epilepsia. Toistaiseksi, Namu on ollut terve kuin pukki.
Haasteen saavat seuraavat blogit:
Eetun ja Veeran koiranelämää
Mudilan elämää
Kiira ja kiharat
Belgian painajaiset
Terrieri ja paimenet
Kehäketut
Ässä ja Elmeri
Hazydazy
Pienet Jättilaiset
Kirsut kohti tuulta
WauhtiTassut
Kysymykset haastetuille:
1. Mitä ominaisuuksia koirassa arvostat?2. Mitä lajeja harrastat koirasi kanssa?
3. Mitä lajeja haluaisit kokeilla?
4. Mikä on harrastamassasi lajissa suurin epäkohta?
5. Mitkä kolme rotua sinua kiinnostaa eniten ja miksi?
6. Mitä rotua et ikinä voisi kuvitella ottavasi ja miksi?
7. Mitä harrastat koirien lisäksi?
8. Kuka/ketkä ovat koiramaailmassa idoleitasi ja miksi?
9. Mitä olet oppinut koiraltasi?
10. Mikä on koirasi lempiherkku?
11. Minkä neuvon antaisit tuoreelle koiranomistajalle?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)