Tervetuloa! Blogissa seurataan belgianpaimenkoira Namun elämää. Namu on nyt reilu kuusi viikkoa ja asuu vielä kasvattajansa luona Vantaalla mutta ensi viikolla koittaa suuri päivä, kun hän muuttaa tänne Turkuun.
Pyrin päivittämään tänne paljon juttuja mitä olen Namun kanssa tehnyt mm.kuvia ja videoita, jotta voin myöhemmin palata niitä muistelemaan. Ehkä myös joku muu saa jutuista ideoita pennun tai aikuisen koiran kanssa touhuamiseen. Joskus myös juttua tulee Namun tulevista kavereista Violasta ja Taikasta. Erittäin mielelläni kuulen myös teidän mielepiteitä, vinkkejä ja parannusehdotuksia liittyen sekä blogiin että itse pentuun.
Namu namunen on aivan ihana, riiviömäinen pikkupentu varustettuna erittäin terävillä piikkihampailla.
Hän vaikuttaa toistaiseksi ainakin rohkealta ja reippaalta belgin alulta. Ja taistelutahtoakin löytyi kun piti kameran hihnasta luopua.
Tätä pitääkin alkaa seuraamaan :) Itsellänikin belgikuumetta pukkaa ja tämä pentue olisi ollut todella mielenkiintoinen.
VastaaPoistaTsempit teille Violan kanssa. Jadehan on sairastanut epilepsiaa 3,5-vuotiaasta asti ja ihan normaalia arkea on saanut viettää. Nyt meillä on ollut lääkitys pari vuotta, eikä kohtauksia ole tullut. Myös sterkkaus on varmasti auttanut asiaa hormonitoiminnan tasaannuttua.
Jännä, että Viola on niin eriluonteinen kuin mitä Nera, joka on aina ollut supersosiaalinen, jopa rasittavuuteen asti. Aksassakin se meni aina tervehtimään ratahenkilöitä :P Mutta ainahan niitä erilaisia luonteita mahtuu pentueisiin.
Onnea pennusta ja nauti pentuajasta. Se menee niin äkkiä :)
Kiitos kommentista :D Toivotaan että Violan kanssa ei lääkitystä tarvita jos kohtauksia tulee yhtä harvoin. Ritvakin käski tehdä sterkkauksen heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen, ja onneksi käski koska itse en sitä olisi tajunnut miten hormonitoiminta voi vaikuttaa kohtauksiin.
PoistaKyllä sitä olen monesti miettinyt, että miksi Viola on niin erilainen. Nyt täytyy vaan pitää huoli siitä, ettei Viola pääse pennulle opettamaan epäluuloisuutta :)