Huono ja hyvä onni onnettomuudessa

Meillä on huonoja kokemuksia takana enkä edes ole halunnut niistä kirjoittaa ennen kuin nyt, kun tiedän, että selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Vajaat pari viikkoa sitten viikko lähti käyntiin niin, että koirat olivat hajoittaneet yksinollessaan ruokakipponsa. Viola oli saanut siruista ison haavan anturaansa ja maanantai-ilta meni siis sen tiimoilta Tuhatjalan päivystyksessä. Jalkaan laitettiin kolme tikkiä ja vain pakolliset  asioimiset ulkona sallittiin kunnes tikit saataisiin pois.

Sen viikon Torstaina ajattelin, että miten oikein selvitään seuraavat kymmen päivää, koska Violalla viritti niin kovaa. Perjantaina koirat olivat päässeet Violalle määrättyihin kipulääkkeisiin käsiksi (vaikka niitten piti olla kaapissa turvassa!) ja olivat syöneet luultavasti noin 15 tablettia. Ja taas mentiin ja lujaa, tällä kertaa Turun Eläinsairaalaan päivystykseen.

Viola on siis nykyään aivan  mahdoton ja varastaa kaiken minkä saa. Tämä on steriloinnin sekä epilepsialääkityksen jälkeen ilmennyt ongelma. Kaveri on siis käyttänyt kaiken kertyneen energiansa saadakseen kipulääkkeet, joita useimmat koirat eivät lähestyisi vahingossakaan.

Molempia hoidettiin nesteytyksellä ja molemmilta otettiin verikokeet, joissa huomattiin, että Violalla yksi maksa-arvoista oli kohonnut. Maksa-arvojen nousun olisi voinut aiheuttaa myös Violan epilepsialääkitys. Tällä viikolla olimme kontrollissa ja huojentuneena voin todeta, että arvot olivat laskeneet ja lisäksi haava oli parantunut ja saimme tikit pois.

Otimme opiksemme ja kaverukset saivat pysyvän porttikiellon keittiööön. Viola on asiasta tuohtunut, mutta tällä hetkellä onnensa kukkuloilla kun saa taas juosta vapaana :)