Sänkkärillä

Eilen oltiin hakutreeneissä, jossa keskityttiin ilmaisuun. Aloitettiin näyttöjuoksun opettamista ja lisäksi rullan pitämisen alkeita. Namu oli taas hiukan rohkeampi ja hiljaisempi kuin viimekerralla, joten edistystä tapahtuu. Namu myös yleisti hyvin agilityn puolella tehdyn nenäkosketuksen rullan koskettamiseen, josta päästään varmasti tosi nopeasti rullan pitoon.

Hakutreenistä lähdettiin suoraan Vehmaalle. Nyt on sänkipeltoa, jossa voi harjoitella urku auki juoksemista :D

Juoksukontakteja ajatellen takajalkojen erottelua oli selvästi nähtävissä

Koko poppoo pellolla

 

Tässä vielä loppukesän parhaita otoksia

Ripakintusta on kehittynyt ihan aikuisen näköinen ja vielä aika nätti :)

Namu osaa hienosti olla kanojen kanssa ja kukko varmistaa, että koiran maltti pitää

Nanna (Miikolan Amalia) 11 v.

Kun kumpikaan ei enää jaksa vetää, on parempi seistä vieretysten lelu suussa

Taika oppi tänä kesänä, että uiminen on ihan ok juttu

Arvon rouvilla on jo sen verran elämänkokemusta takana, että malttavat vaan välillä  nauttia ja katsella

Kesän päättymistä juhlittiin Vainotulien illassa

Hakuilua

Viime viikolla päästiin aloittamaan hakukurssi Namun kanssa. Olen niin iloinen, että päätin mennä kurssille, sillä todellakin jo ensimmäisillä kerroilla on tullut niin paljon opittua. Eikä ainoastaan hausta vaan myös Namusta noin yleisesti :D

Heti ensimmäisellä treenikerralla päästiin metsään "ukkoja" etsimään ja Namu löysi hyvin kaikki kolme maalimiestä. Ennen metsään menoa Namua tietysti puhisutti metsässä seisoskeleva ihmisjoukko, mutta hänelle syötettiin hirmuisesti herkkuja ja tehtiin maalimiehistä todella kiva juttu. Namu ei metsästä maalimiehen löydettyään enää möykännyt mutta hämmästynyt ilme oli kyllä näkemisen arvoinen: "Äiti hei, täällä metsässä makaa joku tyyppi, mitäköhän mun pitäis tehdä?".

Myös toisten treenien alkuun Namu kiersi maalimiehillä hakemassa palkkaa, mutta sillä erotuksella, että jos möykkäämistä ilmaantui väistätin häntä ja sitten hän sai taas mahdollisuuden lähestyä nätisti hiljaa. Toisissa treeneissä keskityttiin pistotyöskentelyyn harjoituksella, jota alla oleva kaavio yrittää kuvata. Alue tallattiin etukäteen piston muotoon (katkoviiva). Koiralle vihjattiin maalimiehestä, jonka jälkeen palattiin aina keskilinjan alkuun lähettämään koira. Namun kanssa tehtiin vain ensimmäistä suoraa mutta kokeneemmat koirat tekivät niin, että joka suoralta löytyi maalimies.  Namu pärjäsi hienosti ja oli rennompi kuin ekalla kerralla, vaikka hämärän tulo lisäsi harjoituksen haastavuutta.

Kurssin ohjaaja Kaisa Hilska huomioi todella hienosti jokaisen koiran yksilönä ja kaikkien kanssa tehtiin vähän eri juttuja. Hänen mielestään osa Namun möykkäyksestä on opittua eikä vastaa Namun todellista pelkotilaa ja huolimatta puhinasta Namun toimintakyky pysyy hyvänä kokoajan. Yhdyn tähän täysin ja saimme todella hyviä kotiläksyjä, joilla lähdetään tuohon möykkäämiseen puuttumaan.

Kotiläksynä meillä on pohjustaa rullailmaisua opettamalla Namulle rauhallista suuta, johon sitten yhdistetään esineen (rullan) pito. Viikonloppuna Namu saa myös etsiä perheenjäseniä metsästä :D

Yllätyksiä ja kaveruksia

Namu on viime viikot keskittynyt näyttelyesiintymiseen. Tämä laji ei ole minun eikä Namun suosikki, mutta silti haluttaisiin suoriutua kehästä kunnialla ulos. Siksi ilmoitin Namskin näyttelykurssille, jossa ollaan nyt jo kaksi kertaa käyty. Namua aluksi aina hirvittää halli ja vieraat koirat, mutta sitten kun hänet pistää hommiin niin aika hyvin hän unohtaa kaikki hämmentävät asiat ja korvia vihlova möykkä hiljenee. Juoksemista ollaan nyt harjoiteltu niin, että juostaan kahden palkkakipon väliä ja aina kun Namu tarjoaa jotain muuta kuin puhdasta ravia pysähdytään. Hienosti Namu selvisi viimekerralla, vaikka vieressä juoksi toisia koiria. Namu pääsi myös sen yli, että peilistä tuojotteli joku hirveän pahan näköinen belggari kokoajan :D

Viimeviikonloppuna oltiin Elonäyttelyssä Metsämäessä, jossa Namu oli pentujen kakkonen (pentuja oli vain kaksi). Tuomari (Bela Siklosi) oli hirmu nopea ja kehästä joutui ulos ennen kuin ehti edes tajuta siellä käyneensä. Noh, Namu ei erityisemmin pitänyt tuomarista mutta ei tuomari kyllä sen enempää häntä halunnutkaan tutkia. Päivän todellinen underdog oli Taika, joka sai varasertin!

Namulla on hirmu jänskä syksy tiedossa, sillä ilmoitin meidät koirataidon  PK- ja pelastushaun alkeiskurssille. Toivotaan, että laji sopisi hänelle, vaikka hän vieraita aristeleekin. Minä ainakin olen tosi innoissani.

Innostus myös agilityyn nousi aika paljon viikonlopun aikana kun oltiin katsomassa Agilityn Pohjoismaiden mestaruuksia. Kyllä oli hienoa katsoa niin taitavia koirakkoja. Mieleen jäi erityisesti Kim Kurkisen ja Zorron hieno ja nopea agirata. Viikonloppuna myös Viola ja Namu oli jotenkin ihan kaverukset ja hölkkäsivät koko lenkin eilen vierivieressä. He myös karkasivat yhdessä rantaan uimaan. :D

Vihdoinkin kaverukset

Voihan Viola!

Viimekerrasta on aikaa kun olen tänne kuulumisia laitellut, joten paljon on ehtinyt siinä välissä tapahtua; niin iloa kuin suruakin on mahtunut näihin viikkoihin. Kirjoitetaan ensit pahat alta pois, eli Viola sai yli viikko sitten epilepsiakohtauksen.

Kohtaus kesti melkein kymmenen minuuttia ja tuli kahdessa aallossa. Annoin Violalle diapamia, jota oli hankittu jo ansimmäisen kohtauksen jälkeen, eikä lähdetty samana iltana päivystykseen. Seuraavalle päivälle varasin ajan koirakissa-klinikalle, jossa päädyttiin aloittamaan Violalle barbivet epilepsialääkitys. Yleensä lääkitystä ei aloiteta jos kohtaukset tulevat  harvoin, mutta koska  kohtaukset ovat niin massiivisia on lääkitys tarpeen. Kahden viikon päästä meillä on kontrolli, jossa tarkistetaan lääkkeen pitoisuus verestä.

Viola toipui kohtauksesta nopeasti vaikka se oli niin raju. Kuitenkin noin viikon ajan kohtauksesta hän oli todella herkällä päällä ja haki läheisyyttä erikoispaljon. Lääkityksen sivuvaikutuksiin kuuluu ruokahalun lisääntyminen ja klinikalla huomautettiin, että hän voi alkaa varastelemaan. Minä huvituin, koska hän varastelee jo ennestään. En uskonut, että tuo ominaisuus voi pahemmaksi tulla, mutta on huomattu viimepäivinä, että kyllä voi! :P

Olen murehtinut ja vannonut etten ikinä enää ota belgianpaimenkoiraa, mutta helpottavaa oli tajuta että Viola ei itse murehdi. Ei hän tiedä, että hänellä on loppuikänsä sairaus, eikä hän mieti  koska tulee seuraava kohtaus. Hän osaa ihan yhtälailla omalla omituisella tapaansa nauttia elämästä <3 <3

Muuten ollaan vietetty kesäelämää ja ollaan oltu varsin tyytyväisiä vähän viileämpiin ilmoihin. Namun kanssa ollaan puuhattu kaikenlaista: mm. hallilla keinua ja rengasta, mutta teen niistä vaikka sitten oman päivtyksensä. Keskiviikkona oltiin etsimässä Ruissalon koirauimarantaa, ja pitkän etsimisen jälkeen se löydettiinkin. Ajatuksena oli että Namu pääsisi leikkimään toisten koirien kanssa, mutta paikalla olikin jotain muita kuin koiria.

Rannalla oli aitaus täynnä frettejä ja yksi haisunäätä. Luulin että fretit pelkäisivät koiria, mutta juttu menikin  niin, että Namu oli kauhusta jäykkänä ja fretit tulivat uteliaana katsomaan, että mitäs otuksia nuo ovat. Viola, kun omituinen on, tuli frettien ja haisunäädän kanssa juttuun oikein hyvin ja olisi halunnut tehdä enemmänkin tuttavuutta.
 

Lakeuden Belgishow

Eilen lähdettiin melkein suoraan ystävien häistä tultuamme klo 3.45 ajelemaan kohti Seinäjokea belgianpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn. Loppuviikosta vielä lauantaille luvattiin kamalaa säätä ja ukkostakin mutta ilma oli mitä parhain koko päivän, ehkä hiukan liiankin lämmin. Kaikki kolme esiintyivät hienosti ja ylsivät tavoitteisiinsa. Kunnon kamera jäi valitettavasti kotiin.

Namulle halusin  hyvän kokemuksen ja ja tuomari olikin oikein mukava eikä Namu aloittanut kehässä räyhäämistä vaan esiintyi oikein hienosti :D Namu oli ainut narttu pikkupennuissa ja hän sai kunniapalkinnon.  

 Correct bilt. Feminin baby in fur development right now. Long head with nice expression. Beautiful dark eye. High set ears. Well carried. Good neck, medium long body for the moment. Equal angulations. Nice coat. Moves well with excellent tail carriage. Needs to be more secure. Excellent presentation.

PN 2, KP

Tuomari: Sandra Dubahk

Violan tavoite oli saada ERI ja olla murisematta tuomarille :P Kehän laidalla hän kyllä pärräili ihmisille mutta kehässä hän oli tosi hienosti ja häntä oli kiva esittää. Kilpailuluokassa päästiin aika pitkällekkin, taidettiin olla yhdeksänsiä. Viola osallistui myös kasvattajaluokkaan jossa Black Master's sijoittui toiseksi.

6 årig tik med ganska bra proportioner. Feminint huvud och uttryck. Kunde ha lite mera elegans i huvudot som är aning djup i nosparti. Ej helt parallel. Vackra ögon. Öron något brett i sär. Tänder och bett okej. Bra hals och rygg. Något avfallande kors, välldcroppad och vällvinklad med utmärkta ben och tassar. Lite veka mellanhändet. Rör sig med ett ganska fritt och vågvinnande steg. Lite trång bak och lös frum. Utmärkt päls och färg. Kunde ha lite mera självförtroende. 

AVO ERI 

Tuomari: Sonny Ström

Black Master's Like A Rose, Angel Of Mercy, I'm So Hot ja Cradle of Love.

Taikan tavoite oli petrata Mynämäen ryhmänäyttelystä, jossa hän sai H:n ja sen hän tekikin :) Taikalla on selän ja vatsan kanssa ollut ongelmia ja hän on aristanut sen vuoksi kopelointia ja muutenkin paino on ollut ihan liian alhaalla. Nyt Taika on kuitenkin jo kunnossa ja näyttää hyvältä. 

2 years. Full level bite. Long head, flatt scull. Still little rounded in forehead. Good stop. Muzzle could be more straight. Little lach of upper lips chiselled. Good paralellism. Medium ears, good neck. Firm topline, slope in croup. Chest and forechest well developed, balanced angulations. Cat feet. Movement could be more elastic. Long tail could be more better set. Showed met in maximum condition with coat righ texture, overlayer. Mask could be more deep. Good character, attentive presentation.

AVO EH

Tuomari: Emanuele Boliero

Näyttelypäivä oli pitkä ja erityisesti Violalla alkoi lopuksi jo hermot menemään. Molemmat osasivat kuitenkin hienosti rauhoittua vaikka hälinää ympärillä olikin ja Violasta kaikkein paras paikka siihen oli kaikkien kamojen päällä. Namu sai näyttelystä mukaan hienon majavan :D

Ensimmäinen Match Show

Namu aloitti Juhannuksen vieton osallistumalla Kääppänien järjestämään mätsäriin. Mätsäri oli Namun ensimmäinen ja pitkään mietin viitsinkö ilmoittaa häntä ollenkaan, kun kaikki vieraat koirat ja ihmiset oli hänelle jo aika iso juttu. Ilmotin hänet kuitenkin ja aika nopeasti hän alkoi rauhoittumaan. Kehässäkin kaikki meni aika mallikkaasti, kunnes tuomari alkoi lähestymään häntä. Namu aloitti räyhäämisen, joten ei pakotettu häntä kopelointiin, mutta palkalla houkuteltiin lähelle ja mukava tuomari kävi vielä kehän jälkeenkin syöttämässä hänelle herkkuja. Paikalla oli myös muita joiden kanssa Namua totuteltiin kopelointiin, kiitos siitä. Saatiin todella hyvä kokemus!

Olen monen kanssa viimeaikoina keskustellut siitä mitä räyhäävän pennun kanssa tulee tehdä ja erityisesti näyttelykehiä ajatellen. Mielipiteitä on paljon erilaisia ja mielelläni kuulen niitä vielä lisää.

Namun kanssa  edetään positiivisella vahvistamisella ilman pakotteita enkä koe, että komentaminen Namun räyhätessä auttaa, sillä käytös juontaa Namun epävarmuudesta. Pakotteet yleensäkkin jakavat mielipiteitä, enkä tuomitse lieviä pakotteita käytettynä erittäin harkiten jossakin tietyssä tilanteessa itsevarmalle ja aikuiselle koiralle.

Noh, ensiviikolla on erkkari ja sitä varten harjoitellaan ahkerasti. Loppuviikko vietettiin kuitenkin maalla rentoutuen ja Namu pääsi uimaan kaverien kanssa :D

Pentutreffejä ja pampuloita

 Maanantaina oltiin Mustin ja mirrin järjestämillä pentutreffeillä. Maanantai on perinteisesti ollut Violan päivä, jolloin hän saa huomiota ja hänen kanssaan mennään agiin. Kuitenkin Namu todella tarvitsee sosiaalistamista ja koskaViolan mahassa on melko ärhäkkä ihotulehdus niin tämän ja ehkä ensiviikonkin maanantai on Namun.

Namua jännitti kaikki vieraat kaverit ja vieras paikka aika paljon. Ja kun Namu ei oikein ymmärrä tai uskalla niin hän alkaa möykkäämään ja riekkumaan, ja unohtaa kaiken mitä ollaan sovittu. Ja minä jäin taas kiinni siitä, että aloin siinä tilanteessa itsekkin jännittämään ja se siirtyi koiraan. Onneksi taitava ryhmänvetäjä vihjasi minulle tästä, ja kun otin hieman etäisyyttä Namuun niin hän alkoi pikkuhiljaa rauhoittumaan ja tutustumaan uusiin kavereihin. Lopuksi oli vielä mukava rauhoittumisharjoitus, minkä Namu handlasi yllätävän hyvin. Tapahtuma on ilmainen ja hyvin järjestetty, joten suosittelen kaikille pennunomistajille!

Tottiksen ja temppujen tekemisessä on nyt alkanut vähän näkyä asenne; sellainen suoritus millainen palkka, eli Namu tekee todella hyvin jos palkkana on esim. broilerin sydäntä, kivipiiraa tai muuta herkkua mutta jos palkkana on kuivemmat koulutusnamit tekemisen laatu jää vajaaksi. Tähän asti kaikki herkut ovat motivoineet yhtälailla. Nyt täytyykin vähän vaativimpiin tilanteisiin muistaa  panostaa herkkujen suhteen.


Namu on myös puuhaillut omia projektejaan, joista laajin on pampuloitten varastus ja niitten kuljetus nenässä hänen mökkiinsä sekä ympäri asuntoa. Voikin olla, että kohta meidän jackpot on hiuspampula, koska ne on hänen mielestä ihan parhaita :P