Voihan Viola!

Viimekerrasta on aikaa kun olen tänne kuulumisia laitellut, joten paljon on ehtinyt siinä välissä tapahtua; niin iloa kuin suruakin on mahtunut näihin viikkoihin. Kirjoitetaan ensit pahat alta pois, eli Viola sai yli viikko sitten epilepsiakohtauksen.

Kohtaus kesti melkein kymmenen minuuttia ja tuli kahdessa aallossa. Annoin Violalle diapamia, jota oli hankittu jo ansimmäisen kohtauksen jälkeen, eikä lähdetty samana iltana päivystykseen. Seuraavalle päivälle varasin ajan koirakissa-klinikalle, jossa päädyttiin aloittamaan Violalle barbivet epilepsialääkitys. Yleensä lääkitystä ei aloiteta jos kohtaukset tulevat  harvoin, mutta koska  kohtaukset ovat niin massiivisia on lääkitys tarpeen. Kahden viikon päästä meillä on kontrolli, jossa tarkistetaan lääkkeen pitoisuus verestä.

Viola toipui kohtauksesta nopeasti vaikka se oli niin raju. Kuitenkin noin viikon ajan kohtauksesta hän oli todella herkällä päällä ja haki läheisyyttä erikoispaljon. Lääkityksen sivuvaikutuksiin kuuluu ruokahalun lisääntyminen ja klinikalla huomautettiin, että hän voi alkaa varastelemaan. Minä huvituin, koska hän varastelee jo ennestään. En uskonut, että tuo ominaisuus voi pahemmaksi tulla, mutta on huomattu viimepäivinä, että kyllä voi! :P

Olen murehtinut ja vannonut etten ikinä enää ota belgianpaimenkoiraa, mutta helpottavaa oli tajuta että Viola ei itse murehdi. Ei hän tiedä, että hänellä on loppuikänsä sairaus, eikä hän mieti  koska tulee seuraava kohtaus. Hän osaa ihan yhtälailla omalla omituisella tapaansa nauttia elämästä <3 <3

Muuten ollaan vietetty kesäelämää ja ollaan oltu varsin tyytyväisiä vähän viileämpiin ilmoihin. Namun kanssa ollaan puuhattu kaikenlaista: mm. hallilla keinua ja rengasta, mutta teen niistä vaikka sitten oman päivtyksensä. Keskiviikkona oltiin etsimässä Ruissalon koirauimarantaa, ja pitkän etsimisen jälkeen se löydettiinkin. Ajatuksena oli että Namu pääsisi leikkimään toisten koirien kanssa, mutta paikalla olikin jotain muita kuin koiria.

Rannalla oli aitaus täynnä frettejä ja yksi haisunäätä. Luulin että fretit pelkäisivät koiria, mutta juttu menikin  niin, että Namu oli kauhusta jäykkänä ja fretit tulivat uteliaana katsomaan, että mitäs otuksia nuo ovat. Viola, kun omituinen on, tuli frettien ja haisunäädän kanssa juttuun oikein hyvin ja olisi halunnut tehdä enemmänkin tuttavuutta.
 

Lakeuden Belgishow

Eilen lähdettiin melkein suoraan ystävien häistä tultuamme klo 3.45 ajelemaan kohti Seinäjokea belgianpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn. Loppuviikosta vielä lauantaille luvattiin kamalaa säätä ja ukkostakin mutta ilma oli mitä parhain koko päivän, ehkä hiukan liiankin lämmin. Kaikki kolme esiintyivät hienosti ja ylsivät tavoitteisiinsa. Kunnon kamera jäi valitettavasti kotiin.

Namulle halusin  hyvän kokemuksen ja ja tuomari olikin oikein mukava eikä Namu aloittanut kehässä räyhäämistä vaan esiintyi oikein hienosti :D Namu oli ainut narttu pikkupennuissa ja hän sai kunniapalkinnon.  

 Correct bilt. Feminin baby in fur development right now. Long head with nice expression. Beautiful dark eye. High set ears. Well carried. Good neck, medium long body for the moment. Equal angulations. Nice coat. Moves well with excellent tail carriage. Needs to be more secure. Excellent presentation.

PN 2, KP

Tuomari: Sandra Dubahk

Violan tavoite oli saada ERI ja olla murisematta tuomarille :P Kehän laidalla hän kyllä pärräili ihmisille mutta kehässä hän oli tosi hienosti ja häntä oli kiva esittää. Kilpailuluokassa päästiin aika pitkällekkin, taidettiin olla yhdeksänsiä. Viola osallistui myös kasvattajaluokkaan jossa Black Master's sijoittui toiseksi.

6 årig tik med ganska bra proportioner. Feminint huvud och uttryck. Kunde ha lite mera elegans i huvudot som är aning djup i nosparti. Ej helt parallel. Vackra ögon. Öron något brett i sär. Tänder och bett okej. Bra hals och rygg. Något avfallande kors, välldcroppad och vällvinklad med utmärkta ben och tassar. Lite veka mellanhändet. Rör sig med ett ganska fritt och vågvinnande steg. Lite trång bak och lös frum. Utmärkt päls och färg. Kunde ha lite mera självförtroende. 

AVO ERI 

Tuomari: Sonny Ström

Black Master's Like A Rose, Angel Of Mercy, I'm So Hot ja Cradle of Love.

Taikan tavoite oli petrata Mynämäen ryhmänäyttelystä, jossa hän sai H:n ja sen hän tekikin :) Taikalla on selän ja vatsan kanssa ollut ongelmia ja hän on aristanut sen vuoksi kopelointia ja muutenkin paino on ollut ihan liian alhaalla. Nyt Taika on kuitenkin jo kunnossa ja näyttää hyvältä. 

2 years. Full level bite. Long head, flatt scull. Still little rounded in forehead. Good stop. Muzzle could be more straight. Little lach of upper lips chiselled. Good paralellism. Medium ears, good neck. Firm topline, slope in croup. Chest and forechest well developed, balanced angulations. Cat feet. Movement could be more elastic. Long tail could be more better set. Showed met in maximum condition with coat righ texture, overlayer. Mask could be more deep. Good character, attentive presentation.

AVO EH

Tuomari: Emanuele Boliero

Näyttelypäivä oli pitkä ja erityisesti Violalla alkoi lopuksi jo hermot menemään. Molemmat osasivat kuitenkin hienosti rauhoittua vaikka hälinää ympärillä olikin ja Violasta kaikkein paras paikka siihen oli kaikkien kamojen päällä. Namu sai näyttelystä mukaan hienon majavan :D

Ensimmäinen Match Show

Namu aloitti Juhannuksen vieton osallistumalla Kääppänien järjestämään mätsäriin. Mätsäri oli Namun ensimmäinen ja pitkään mietin viitsinkö ilmoittaa häntä ollenkaan, kun kaikki vieraat koirat ja ihmiset oli hänelle jo aika iso juttu. Ilmotin hänet kuitenkin ja aika nopeasti hän alkoi rauhoittumaan. Kehässäkin kaikki meni aika mallikkaasti, kunnes tuomari alkoi lähestymään häntä. Namu aloitti räyhäämisen, joten ei pakotettu häntä kopelointiin, mutta palkalla houkuteltiin lähelle ja mukava tuomari kävi vielä kehän jälkeenkin syöttämässä hänelle herkkuja. Paikalla oli myös muita joiden kanssa Namua totuteltiin kopelointiin, kiitos siitä. Saatiin todella hyvä kokemus!

Olen monen kanssa viimeaikoina keskustellut siitä mitä räyhäävän pennun kanssa tulee tehdä ja erityisesti näyttelykehiä ajatellen. Mielipiteitä on paljon erilaisia ja mielelläni kuulen niitä vielä lisää.

Namun kanssa  edetään positiivisella vahvistamisella ilman pakotteita enkä koe, että komentaminen Namun räyhätessä auttaa, sillä käytös juontaa Namun epävarmuudesta. Pakotteet yleensäkkin jakavat mielipiteitä, enkä tuomitse lieviä pakotteita käytettynä erittäin harkiten jossakin tietyssä tilanteessa itsevarmalle ja aikuiselle koiralle.

Noh, ensiviikolla on erkkari ja sitä varten harjoitellaan ahkerasti. Loppuviikko vietettiin kuitenkin maalla rentoutuen ja Namu pääsi uimaan kaverien kanssa :D

Pentutreffejä ja pampuloita

 Maanantaina oltiin Mustin ja mirrin järjestämillä pentutreffeillä. Maanantai on perinteisesti ollut Violan päivä, jolloin hän saa huomiota ja hänen kanssaan mennään agiin. Kuitenkin Namu todella tarvitsee sosiaalistamista ja koskaViolan mahassa on melko ärhäkkä ihotulehdus niin tämän ja ehkä ensiviikonkin maanantai on Namun.

Namua jännitti kaikki vieraat kaverit ja vieras paikka aika paljon. Ja kun Namu ei oikein ymmärrä tai uskalla niin hän alkaa möykkäämään ja riekkumaan, ja unohtaa kaiken mitä ollaan sovittu. Ja minä jäin taas kiinni siitä, että aloin siinä tilanteessa itsekkin jännittämään ja se siirtyi koiraan. Onneksi taitava ryhmänvetäjä vihjasi minulle tästä, ja kun otin hieman etäisyyttä Namuun niin hän alkoi pikkuhiljaa rauhoittumaan ja tutustumaan uusiin kavereihin. Lopuksi oli vielä mukava rauhoittumisharjoitus, minkä Namu handlasi yllätävän hyvin. Tapahtuma on ilmainen ja hyvin järjestetty, joten suosittelen kaikille pennunomistajille!

Tottiksen ja temppujen tekemisessä on nyt alkanut vähän näkyä asenne; sellainen suoritus millainen palkka, eli Namu tekee todella hyvin jos palkkana on esim. broilerin sydäntä, kivipiiraa tai muuta herkkua mutta jos palkkana on kuivemmat koulutusnamit tekemisen laatu jää vajaaksi. Tähän asti kaikki herkut ovat motivoineet yhtälailla. Nyt täytyykin vähän vaativimpiin tilanteisiin muistaa  panostaa herkkujen suhteen.


Namu on myös puuhaillut omia projektejaan, joista laajin on pampuloitten varastus ja niitten kuljetus nenässä hänen mökkiinsä sekä ympäri asuntoa. Voikin olla, että kohta meidän jackpot on hiuspampula, koska ne on hänen mielestä ihan parhaita :P

Pelkkää jalkaa ja korvaa

Tasapainoharjoittelua puurungon päällä

Namun elämä on kovasti muuttanut muotoaan kun koirat ovat maanantaista asti olleet päivät keskenään. Ja muutenkin tällä viikolla koirat on kyllä jäänyt vähän huonolle huomiolle koulu- ja työkiireitteni takia. Yksinolot on nyt menneet hyvin, kunhan herään aamulla tarpeeksi aikaisin, että ehdin purkaa heistä kaiken energian ennen kuin lähden :D

Aamuisin ollaan aina koirapuistossa tai metsässä tehty vähän jotain pientä aivojumppaa ja tasapainoharjoituksia. Ja kaikenlaiset jumpat tulee nyt todella tarpeeseen kun Namu on kasvanut niin paljon korkeutta, että hän ei aina oikein hallitse kroppaansa. Hampaitten vaihtuessa ollaan myös varottu vähän lelun repimistä.

Viikonloppu vietetään maalla ja koitetaan kovasti harjoitella näyttelyitä varten, sillä tarkoituksena olisi mennä kesällä ainakin Belgien erkkariin, Vantaan pentunäyttelyyn sekä Turun Elonäyttelyyn.

Violasta näki jo todella pienenä, että hänestä tulee todella kaunis ja turkiltaan erinomainen koira ja mitä Namusta ehkä nyt voi päätellä niin hänen vahvuutensa on jossain muualla. Ja niinhän se on hyvä ollakkin, ei kahta turkkijumalaa saman katon alle! :P

Ja voi toki olla, että se turkki ja muut piirteet iän myötä paranee, mutta tällä hetkellä turkin sijaan löytyy lähinnä jalkoja ja korvia. 

Saatiin myös lauman mustiaisista napattua ryhmäkuva. Tosin Feenu kissa jäi kuvan ulkopuolelle.

Namun ja Violan välissä vanharouva suomenlapinkoira  Nanna.

Taitaa Violankin turkki jäädä toiseksi tämän rinnalla :D

Millainen koira minulla on?

Namulle on ladattu paljon odotuksia ja toiveita siitä mitä hänen täytyy oppia ja tehdä. Toisen koiran kanssahan korjataan ne virheet, mitä on ensimmäisen koiran kanssa tultu tehtyä. Lisäksi odotan Namulta harrastuskoirana paljon. Violan suuren persoonan myötä olen kuitenkin oppinut tärkeän asian: Jokaista koiraa pitää kunnioittaa sellaisena kuin hän on.

Violan ja minun suhde on parantunut paljon, kun olen hyväksynyt esimerkiksi sen, että hänestä ei ikinä tule ystävällistä vieraita kohtaan tai sen, että hänellä ei vaan ole taistelutahtoa lelun kanssa leikkimiseen.Violan kanssa todella tarvitaan huumoria, eikä asioita kannata ottaa kovin vakavasti. Kun taas Taikan kanssa kannattaakin olla hiukan vakava; Taika tykkää tehdä töitä tosissaan ja kun hän tekee, niin hän tekee kaikkensa, eikä aikaa ole mihinkään hölmöilyyn.

Namuun kaikista odotuksista huolimatta yritän suhtautua objektiivisesti. Tarkkailen ja mietin hänen ominaisuuksiaan. Mitkä koulutuskeinot ovat sopivimpia? Mitä tämä koira rakastaa ja missä lajissa Namu olisi hyvä? Toisaalta - mitkä ovat hänen heikkouksiaan ja miten niitä voi parantaa? Toistaiseksi Namu rakastaa agilityä, mutta lupaan, että jos hän joskus rakastaakin jäljestämistä enemmän, tehdään sitä hänen kanssaan enemmän. Parasta on kuitenkin se, että belgianpaimenkoira rotuominaisuuksiensa puolesta sopii melkein joka lajiin ja usein puhtia riittää useampaankin.

Tänään tarkkailtiin ja toivottiin, josko Namusta tulisi lauman ensimmäinen koira, joka tykkää olla soutuveneessä. Ja sanoisin, että lupaavalta näyttää :)

Loppukevennyksenä Namun vinkit veneilyyn:

• Varaa paljon herkkuja mukaan
• ota mukaan matto, jonka voi laittaa veneen pohjalle ettei tassut liu'u
• totuttele pelastusliiveihin ensin kuivalla maalla
• ota rennosti ja nauti

Talviturkit heitetty

Isot koirat pääsivät eilen ekaa kertaa uimaan ja Namua oli tarkoitus vain hieman totuttaa veteen. Mielessä oli jo kaikkia erilaisia keinoja, millä teen tästä koirasta innokkaan uimarin, vaikka hän ei siitä alkuun välittäisikään. Ei tarvitse kuitenkaan enää miettiä näitä, sillä Namu kaahasi veteen ja niin syvälle, että oikein ui takaisin päin.  Ja hän  teki saman vielä uudestaan vaikka vesi oli todella kylmää. Taas näitä hetkiä kun pentu yllättää rohkeudellaan minut täysin! :D

Uimisen jälkeen tämä ripakinttu suuntasi äkkiä sisälle lämmittelemään.

Tänään oltiin kannustamassa Taikaa mätsärissä Kupittaalla. Namua en vielä uskaltanut ilmoittaa kun meillä on hampaitten katsomisen harjoittelu vielä hiukan vaiheessa. Kehän laidallakin hän sai kyllä harjoiteltua seisomista ja hampaitten katsomista. Häiriötä oli myös aika hyvin, kun taustalla pauhasi kokoajan partiolaisten marssin rummut.

Kirpparilta löydetyt valjaat on vielä hiukan isot,  mutta tätä kasvuvauhtia kohta sopivat.